Kriittinen eurooppalainen


Ralph Jaarin blogi


2017

17.10.2017 Työelämäni
17.10.2017 May pulassa
15.10.2017 YSTÄVYYDESTÄ
12.10.2017 Miksi ei Norja
10.10.2017 Hesari ajaa meitä taas ytimeen
06.10.2017 Katalonian itsenäisyys
02.10.2017 Kyllä Ja ei
30.09.2017 Ranskan uusi eurooppapolitiikka
28.09.2017 Baltian kohtalo
28.09.2017 DEUTSCHLAND DEUTSCHLAND UBER ALLES
26.09.2017 PS JA SINISET
21.09.2017 Joukkoliikennemaksuja kannattaisi laskea
12.09.2017 Katuremontit
24.08.2017 Väinö Linnan suurtyö Suomelle
06.08.2017 Lasten lastemme tulevaisuus:
30.07.2017 Peruskirjoitus Eurooppa-linjastani
23.07.2017 Gastronomiaa ja iltapaloja
15.07.2017 Trump, Putin, Merkel ja Suomi
05.07.2017 Naapuritietoa
29.06.2017 EU:n sotilaspoliittisesta roolista:
25.06.2017 POLITIIKKAA JUHANNUKSENA
20.06.2017 Historia toistuu
16.06.2017 Uusi puolueryhmittymä
13.06.2017 Ihmiset kaatavat järjestelmää
12.06.2017 TAKINKÄÄNTÖ
09.06.2017 Kuuden päivän sodasta 50 vuotta
07.06.2017 Muistoja Pukevasta 2
07.06.2017 Muistoja Pukevasta 1. Liisa Paronen oli Pukevan mielikuvan tekijä
05.06.2017 Mitä Soinin jälkeen?
01.06.2017 Eurooppa puhuttaa
29.05.2017 Epävarmuuden aika jatkuu vuosia saarivaltiossa
26.05.2017 Jääkiekkoa ja ammattilaiset
22.05.2017 Arkitehtuurin alamäki Suomessa
19.05.2017 BALTIAN JA SUOMEN JUUTALAISET
15.05.2017 Veteraanien muisto
06.05.2017 Voiko Britanniassa tulla uusinta ?
22.04.2017 KIELIKAVALKADI
17.04.2017 Sähköpyörätuoli
03.04.2017 Aprillia, aprillia
01.04.2017 BREXIT - MIKÄ MUUTTUU
30.03.2017 KESÄAIKA JA EU
28.03.2017 Liike verraton
22.03.2017 SUOMI SÄVYISÄLLE LINJALLE EU:ssa
19.03.2017 Demokraattien voitto
18.03.2017 Työteliäät vierastyöläiset
16.03.2017 Vaaleja Euroopassa
13.03.2017 Minäkö perussuomalainen?
09.03.2017 Pitkä puoluejohtajan ura päättyy
08.03.2017 SUOMEN EU-LINJAN TULEE OLLA KRIITTINEN
06.03.2017 Penkkiurheilijan havaintoja
04.03.2017 Kulttuuria talven keskellä
01.03.2017 Toinen tarina Apollosta
01.03.2017 HOLLANNIN PUUKENKÄVAALIT
28.02.2017 PIETARIN UUSI OSTOPARATIISI
24.02.2017 Trumpin varamies
22.02.2017 EU.n ulkopolitiikka
19.02.2017 TRUMPIN RASISMIA
17.02.2017 Unohtumaton koulumuisto
09.02.2017 Soini vastaan Halla-aho
31.01.2017 EUROOPPA JA PRESIDENTTI TRUMP
25.01.2017 Autoilu on murroksessa
19.01.2017 JUUTALAISET JA TATAARIT
08.01.2017 PÄIVIÖ HETEMÄKI
02.01.2017 LASTUJA BLOGIMYLLYSTÄNI
27.12.2016 UNKARIN KANSANNOUSU 1956
22.12.2016 Puola - sokea piste
18.12.2016 Tukea Pääministerille
11.12.2016 Suomen suurmies
06.12.2016 TIETOTEKNIIKKA UUVUTTAA
04.12.2016 VÅRA BRÖDER RYSSARNA
29.11.2016 EUROOPPA PSYKIATRIN SOHVALLA
26.11.2016 Maailman politiikkaa, muutoksia tulee
19.11.2016 Työelämää
17.11.2016 STALIN JA SUOMEN KOHTALO
15.11.2016 TRUMPIN POLITIIKASTA
12.11.2016 Analyysi USA:n vaaleista
09.11.2016 10 tuntia
08.11.2016 MITEN SIJOITTAA LAMAN AIKANA ?
08.11.2016 Sattuu ja tapahtuu, pieni muistelo
08.11.2016 MAAILMANMATKAAJA
05.11.2016 TRANSPONDERIT
02.11.2016 VIIMEISIN VITSINI
31.10.2016 Itämeren Suomi
30.10.2016 TULISIKO HALLITUS KAATAA ?
28.10.2016 Mihin Venäjä pyrkii?
29.09.2016 Poliittinen kohu Kekkosen jälkeen 1981
22.09.2016 VALTIONYHTIÖIDEN EI TARVITSE VÄLTTÄMÄTTÄ TEHDÄ VOITTOA
18.09.2016 Eurokriitikon tunnustuksia:
12.09.2016 Urheilukirjoitus
09.09.2016 OPINAHJONI INSEAD
08.09.2016 MAX JAKOBSON
06.09.2016 Kuulumisia uudesta asuinpaikastani
03.09.2016 EU BYROKRATIAA
01.09.2016 Järistyksiä Unionissa 2
29.08.2016 Järistyksiä unionissa
26.08.2016 BRITANNIAN, SUOMEN JA SAKSAN YSTÄVYYS
23.08.2016 TURKKI PINTAA SYVEMMÄLTÄ
22.08.2016 Syöpä
19.08.2016 Mihin Eurooppa menee
16.08.2016 NORJAN LUPAAVA PR-HANKE
Tätä sivua on katsottu 2457 kertaa
STALIN JA SUOMEN KOHTALO


Suomen aika ja paikka


etupiirissä

Image result for Josif stalin

"Stalin ja Suomen kohtalo” on hyvin mielenkiintoinen teos. Sen on kirjoittanut professori Kimmo Rentola vuonna 2016, joten se on aivan tuore.

Teos kattaa Josif Stalinin loppupuolen elämän sodan aikana ja pian sen jälkeen. Teoksen dramaattisimmat hetket liittyvät Talvisotaan ja Jatkosodan loppuun. Rauhan jälkeen tulee uudestaan esiin Stalinin armottomuus ja kovuus mutta myös oveluus. Kun kirjassa on 222 sivua, on sen typistäminen muutamalle sivulle hyvin vaikeaa. Sitä tulen nyt kuitenkin yrittämään.

Kirja alkaa toteamuksella "Stalinin merkittävin Suomea koskeva ratkaisu ennen sotaa oli punapakolaisten hävittäminen miltei kokonaan" (vastaava kohtalo tuli mm. Krimin tataarien osaksi). Tähän liittyi myös suomenkielen kieltäminen opetus- ja kommunikointikielenä.

Jostain syystä Talvisota sivuutetaan miltei kokonaan, mutta välirauhaa ja jatkosotaa käsitellään perusteellisesti. Tosin Talvisodasta todetaan, että "se vaikutti ratkaisevalla tavalla Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin sekä lyhyellä että hyvin pitkällä aikavälillä” (s.65).


Saksan ja Neuvostoliiton liittolaisuutta ei käsitellä muuta kuin ohimennen. Tosin mainitaan, että Talvisodan aikana Neuvostoliitto oli de facto Saksan liittolainen ja Molotovin nimi sen Hitlerin kanssa tehdyn sopimuksen alla, jonka voimalla Suomeen hyökättiin" (s. 98).
Saksa oli edelleen Itämeren valtias, jonka kanssa Neuvostoliitto oli liittoutunut ainakin osittain. Suomessa pelättiin maamme jäävän Neuvostoliiton armoille ja  se olikin vähällä tapahtua samoin kuin Jatkosodan lopulla.

Välirauhan ehdot Rentola käy seikkaperäisesti läpi. Tärkeimmät olivat artiklat 8 - 12. Kahdeksannen artiklan mukaan Suomenlahden saaret tulisivat Neuvostoliiton vuokra-alueeksi. Yhdeksännen artiklan mukaan Neuvostoliitto saisi meritukikohdan Ahvenanmaalta ja kymmenennen kohdan mukaan Suomen tuli rakentaa rautatie Ahvenanmaalle ja Hankoon.


Yhdennentoista artiklan mukaan Venäjälle tulisi konsulaatit Rovaniemelle, Vaasaan ja Turkuun sekä Maarianhaminaan. "Sokerina pohjalla" koko Saimaan kanava, Vuoksenniska ja Saimaan ranta-alue (mm. Lappeenrannan ja Imatran seutu) siirtyisivät Neuvostoliitolle.

Suomen puolustuksen heikentäminen ja armeijan demobilisaatio olivat Neuvostoliiton tähtäimessä (s. 101). Mutta pitkään Talvisodan jälkeenkin kunnioitus Suomen asevoimia kohtaan säilyi niin länsiliittoutuneiden, puolueettomien maiden ja jopa Neuvostoliiton keskuudessa.

Vaikka Neuvostoliiton ehdoissa ei mainittu miehitystä, sotatoimet olisivat saattaneet johtaa siihen. Suomalaisten kovaksi pettymykseksi britit pitivät Neuvostoliiton vaatimuksia täysin kohtuullisina.


Image result for Josif stalin at war


2. Britannia, Ruotsi ja Suomi
Ihmeellistä on, että britit pitivät Stalinin vaatimuksia Suomelle täysin kohtuullisina. Välien täydellinen katkaiseminen Hitlerin Saksaan ja demobilisaatio olivat niistä keskeisimmät. Sotakorvaukset, 600 miljoonaa dollaria, olivat myös lähes ylivoimaisia, vaikka niistä lopulta selvittiin kunnialla.

Miten Stalin sitten koki saavutuksensa Suomessa? Tälläkin sotatuloksella Suomea vastaan hän koki saaneensa maan kontrolliinsa . (s. 132).

"Suomen selviämiseen vaikutti ainakin kolme tekijää. Ensinnäkin maantiede: Suomi sijaitsee Venäjältä luoteiseen eikä ole taisteluiden päälinjalla.  Toiseksi ajoitus: Suomi odotti sitä, että Saksa olisi niin paljon heikentynyt, ettei se enää kykenisi rankkoihin vastatoimiin.
Kolmanneksi kansa, sotilaat ja talvisodan kokemukset. Pääosa kansasta piti maataan puolustamisen arvoisena."


Sodan jälkeen Neuvostoliiton ykköstavoitteeksi nousi sotilaallinen sopimus ja liitto. Ruotsin ajama Pohjoismaisuus nähtiin Ruotsin keinona vetää Suomi kauas Neuvostoliitosta. Tämän pyrkimyksen Stalin tyrmäsi.

Saksan entiset liittolaiset Romania, Unkari ja Suomi oli kyllä saatu omaan vaikutuspiiriin.  Hankalin oli Suomi. Sotilassopimus maamme kanssa ei ollut ollenkaan itsestäänselvyys niin kuin Unkarissa ja Romaniassa.
Stalin sanoi, että Suomi olisi kannattanut miehittää "Otettiin liikaa huomioon amerikkalaiset ja heidän suopeutensa Suomea kohtaan."(s.142).

Suomen pääministeri Mauno Pekkala hoidettiin rutiinilla. Paineen alla hän turvautui alkoholiin (vrt. Ahti Karjalainen myöhemmin). Suomen kommunistisen puolueen johtohahmot Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino kutsuttiin neuvottelemaan Moskovaan. Siis täysin hallituksen ulkopuoliset voimat. Heille kerrottiin, että puolustusliitto Suomen kanssa oli tulossa. Poliittista offensiivia tarvittaisiin (s. 149)


Tuleva presidentti Urho Kekkonen lienee myös ollut korkealla venäläisten tapaamislistalla. Näköjään hänen ”antautumismielialansa” oli jo silloin vallalla.

Vuonna 1948 sisäministeri Yrjö Leino määrättiin erotettavaksi. Leino oli ensimmäinen kommunistijohtaja, jonka Neuvostoliitto määräsi syrjäytettäväksi. Presidentti Paasikivi pyrki salpaamaan kotikommunistien ja Neuvostoliiton vallanvaihtopyrkimyksiä ja onnistuikin siinä.

Sivustatukea Suomelle antoivat Britannia ja Ruotsi. Ruotsihan oli koko maailmassa ainut valtio, jolle Suomen kohtalo oli – ja on yhä edelleen - ensimmäisen luokan kysymys.

Sanon huomionani, että historia Ruotsin rinnalla pitää muistaa. Suomen uhri Ruotsin puolesta on ollut mittava aina Hakkapeliittojen verestä nykyiseen asemaamme Ruotsin etulinjan maavoimina ja eteen työnnettynä turva- ja puskurivyöhykkeenä. Suomea Ruotsin rinnalla tarkasteltaessa kannattaa istahtaa Tukholmaan ja katsella sieltä sikäläisin silmin mitä sotilasstrategiaa omaksi kansalliseksi eduksi kannattaa noudattaa. Ruotsin ”Finlands sak är vår sak” asenne on totta, mutta miksi – se kannattaa oivaltaa.

Sen sijaan brittien ivallinen ja itsekäs asenne Suomea kohtaan jätti pahan jälkimaun vaikka maa ei ehkä sitä tarkoittanutkaan. Britithän totesivat, että Suomi oli jo kauan sitten jätetty pois laskuista
(written off).

Paasikivi ei sanonut että myöhemmin YYA-sopimukseksi kutsuttua venäläisten ehdotusta punnittaisiin uudelleen.

Siitä tulikin sui generis, erikoistapaus, sillä se ei ollut yleisluontoinen sotilasliitto vaan kattoi yksinomaan tilanteen, jossa "Saksa tai sen liittolainen hyökkäisi Neuvostoliittoon Suomen alueen kautta" Lisäksi sopimukseen kuului kirjaus Suomen aikeista pysyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella.

jos haluat kommentoida paina PIKAKOMMENTTI jos taas haluat lukea kommentt paina SISALTO
7 kommenttia
pikakommentti
kommentoi
Näytä: sisältö
6 kuukautta sitten VELI-ANTIN ANALYYSI
10 kuukautta sitten Stalin Suomen kohtaloissa
11 kuukautta sitten SODAN MUISTOT
11 kuukautta sitten Tutkija
11 kuukautta sitten Maantiede
11 kuukautta sitten Paljolti samaa mieltä
11 kuukautta sitten HISTORIAN OPETUKSIA


» Kirjaudu

Eurooppalaisia kannanottoja - ja kommentteja Suomesta


Tervetuloa!

Tämä blogi käsittää kirjoituksiani ja lukijoiden kommentteja, arvioita ja ajatuksia, joita voitte lisätä helposti kunkin jutun lopusta löytyvän PIKAKOMMENTTI-painikkeen avulla.

Kirjoitan omaa blogiani tuodakseni keskusteluun Euroopan Unionia koskevaa kritiikkiä unohtamatta kuitenkaan unionin hyviäkään puolia.  Erityisesti haluan kyseenalaistaa sen kehitystrendin, joka on johtamassa Euroopan kansallisvaltioiden poiskuihtumiseen Suomi mukaan luettuna.Oman näkemykseni mukaan EU:n tulisi olla kansallisvaltioiden väljä liitto eikä liittovaltio.

Kirjoitan myös muista aiheista kuin EU:sta, mm. Lähi-Idän tilanteesta, Suomen suhteista Venäjään sekä verokysymyksistä.



Toivon saavani kirjoituksiini palautetta ja kritiikkiäkin ja lupaan mahdollisuuksien mukaan vastata kritiikkiin. Kunkin jutun lopussa on Pikakommentti painike, sitä käyttäen voit debatoida nimellä tai nimimerkillä.


Kuka minä olen:

Ralph Jaari;

henkilötiedot

Ralph Gideon Jaari. Syntynyt 17.07 1949 Helsingissä.

Vanhemmat Ruben ja Irene Jaari, Oy Pukevan omistajat ja perustajat.

  • Ylioppilas 1968, valt.maist. 1972 (Helsingin Yliopisto, valtiotiet. tiedekunta).

  • Suomen Pankin tutkijana 1972-75.

  • Kone Oy:n taloussuunnittelijana Suomessa ja Belgiassa 1976-79.

  • Oy Pukevan kehitysjohtajana 1979-89.

  • Vaatekaupan johtajana ja omistajana Pietarissa 1989-94.

  • Kiinteistöalan yrittäjänä Tallinnassa (edelleen).

  • Master of Business Administration, INSEAD, Fontainebleau, Ranska 1976.

  • Kriittiset eurooppalaiset ry:n puheenjohtaja vuodesta 1999 (edelleen).






Lisää tietoja »
» Ohjeet
» Nettiketti

Jos haluat kommentoida blogia, klikkaa kunkin kirjoituksen lopussa olevaa pikakommentti-painiketta ja eteesi aukeaa lomake, johon voit kirjoittaa mielipiteesi. Voit kirjoittaa nimellä tai nimimerkillä, arvostan, jos osallistut omalla nimelläsi..



Tänään on: 18.10.2017 Yhteensä 1538468 sivulatausta. Copyright©Hammerkit Oy 2006